Suomen Uusyrityskeskukset ry ja Suomen Yrityskummit ry ovat solmineet yhteistyösopimuksen +
Keskisuomalainen muotoilu murtaa perinteitä Habitaressa +
Suositut yrittäjien saunaillat jatkuvat 13.9. +
Muotoilun- ja käsityön Jalostamoklinikat - ilmoittautuminen käynnissä! +
Palvelualan yritysten kansainvälistyminen on Jyväskylässäkin ajankohtaista ja sen eteen tehdään yritysten ja eri toimijoiden piirissä ahkerasti työtä. Luin muutamia kuukausia sitten mielenkiintoisen Tekesin tuottaman raportin palveluiden kansainvälistymisestä. Raportissa nostettiin esille palveluiden kansainvälistämiseen liittyviä asioita; mahdollisuuksia, haasteita, riskejä, hyötyjä ja keinoja. Nostan kirjoituksessani muutamia raportin kohtia esille.
Jälkiteollisissa maissa palveluiden kehittäminen ja palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen ovat nousseet merkittävään rooliin. Palvelualoilla on nykymaailmassa merkittävä rooli työllistäjänä ja kansainvälisen toiminnan reaalinen kasvu palvelualoilla on ollut vahvaa. Erityisesti osaamisintensiiviset alat eli ns. KIBS-alat ovat heränneet viime vuosina kansainvälistymiseen.
Palveluiden kansainvälistymiseen ajavia voimia ovat globalisaatio, kaupan vapautuminen ja tietotekniikan kehittyminen. Kansainvälistymisen motivaattoreina toimivat mm. kasvumahdollisuudet ja osaamisen kehittyminen. Suomessa palveluyrityksille kansainvälistyminen voi olla myös välttämättömyys kotimaan markkinoiden pienuuden ja kilpailutilanteen takia.
Palveluiden kansainvälistymisellä on monta muotoa. Kansainvälistyminen voi tapahtua kotimaan kautta siten, että osa toimeksiannoista on suoraan tai välillisesti tehty ulkomaiselle toimijalle. Suorat investoinnit sekä perinteiset vienti tai tuonti ovat kansainvälistymisen muotoja. Ulkomaille lähdetään myös päämiehen tai kolmannen osapuolen kautta. Minulle uutena muotona Tekesin raportissa tuotiin esille myös off-shoring eli palveluiden etätuotanto, jossa omaa ydintoimintaa tukevien palveluiden tai palveluiden osien tuottaminen tapahtuu vieraassa maassa.
Kansainvälistymisväylän valintaan vaikuttavat tekijät ovat palvelun luonne, kohdemarkkinat ja palveluntarjoajan ominaisuudet ja osaaminen. Erityisesti pienten yritysten täytyy pohtia resurssien riittävyyttä ja ydinosaamisen luonnetta; voidaanko toimia laajalla osaamiselle parissa maassa vai viedäänkö kapean segmentin ydinosaaminen useamman maan markkinoille.
Raportin mukaan Suomessa palvelut ovat kansainvälistyneet hitaasti. Syitä voivat olla maamme joidenkin mielestä syrjäinen sijainti, pienten yritysten kasvuhaluttomuus sekä palvelualan kehittymättömyys. Suomessa palveluala on vielä nuori verrattuna muihin jälkiteollisiin maihin mm. siksi, että isommat yritykset ovat tottuneet tuottamaan osaamisintensiiviset palvelut itse ulkopuoliselta ostamisen sijaan.
Jotta pienten palvelualan yritysten kansainvälistyminen voi toteutua, tarvitaan avuksi ja tueksi hyviä kontakteja ja verkostoja. Verkostomaisessa toiminnassa kansainvälinen, kansallinen, aluetaso ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa tiedon luomisessa, välittämisessä ja muokkaamisessa. Kansainväliset markkinat etsivät kokonaisratkaisuja, joiden tuottamisen edellytyksenä on yhteistyö. Verkostoissa toimiessa oma asiantuntijuus kehittyy, mahdollisuus keskittyä ydinosaamiseen paranee, löydetään uusia asiakkaita ja saadaan tietoa hyvistä käytännöistä.
Kansainvälistyminen tarjoaa palveluille uusia markkinoita. Pienet yritykset voivat hyödyntää eri reittejä ja verkostoja kansainvälistymisen aloittamiseen.
Verkostoissa on voima!
Henna
henna.gustafsson(at)jykes.fi
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy
Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä
puhelin 020 771 5600
faksi (014) 652 129
Human Technology Central Finland portal